Hallo, ich heisse Katariina und komme aus Finnland

Saavuin turvallisesti Karlsruheen viikko sitten tiistaina 6.4. Lensin edellisenä päivänä Berliiniin, vietin päivän siellä ja otin yöjunan Karlsruheen. Juna saapui klo 7 aamulla Karlsruhen rautatieasemalle, josta menin suoraan asunnolleni. Kämppikseni avasi minulle oven ja juttelimme hetken. Purin laukkuni, petasin sänkyni ja menin hetkeksi vielä nukkumaan. Herättyäni hain kaupasta aamiaista, söin ja siivosin huoneeni. Illalla kävelimme kämppisten kanssa kaupungilla ja menin vielä loppuillasta Eramus-opiskelijoiden kantapöytätapahtumaan mukaan. Täällä Erasmus-opsikelijoilla on joka tiistai niin sanottu "Stammtisch", eli tapahtuma, jossa tavataan muita baareissa.

Ensimmäinen viikko meni siihen, että ostin lakanoita ja tyynyn itselleni, kävin muutamaan otteeseen ruokakaupassa, tutustuin kampukseen ja juoksin eri kaavakkeiden perässä. Viikon aikana on tapahtunut paljon erilaisia asioita ja ajattelin kertoa niistä erikseen:

Kuoro
Minulle oli sanomattakin selvää, että halua jatkaa kuoroharrastustani Karlsruhessa. Olin jo tammikuussa googlannut kuorot Karlsruhessa ja päädyin mailailun jälkeen kolmeen vaihtoehtoon. Les Chanteur, Bachchor (Bach-kuoro) ja Cantus Solis. Ensimmäinen kuoro harjoittelee aina perjantaisin vanhainkodin salissa. Kun saavuin harjoituksiin huomasin jo heti, että kaikki kuorolaiset ovat samanlaisia ympäri maailmaa, sosiaalisesti hieman hassu friikkejä ja sisäänlämpiäviä. On outoa mennä paikkaan, jossa ei tunne ketään eikä oikein tiedä miten käyttäytä ja mitä sanoa. Sain kouraani nuotit, esittäydyin kuorojohtajalle ja olin aktiivisesti mukana äänenavauksessa. Lauloimme Pergolesia, mikä oli mielestäni hyvä, mutta huomasin aika nopeasti, että kuoron taso ei ollut kovin hyvä. Sopraanot olivat hyviä, mutta altto vain nauroi hysteerisesti ja nolosti virheilleen ja miehet eivät oikein osanneet lukea nuotteja. Kuoronjohtaja kiinnitti kuitenkin paljon huomiota musiikkityyliin ja opetti sitä mielestäni hyvin.

Bachkuoro oli iso kuoro, laulajia oli noin sata. Lauloimme ensimmäisissä harjoituksissa unkarilaisia teoksia ja Schubertin ja Brahmsin unkarilaisista mustalaisista kertovia lauluja. Kuorolla on tapana järjestää konsertteja, joiden teemana on yksi maa ja tänä vuonna teemana on Unkari. Jo ensimmäisissä harjoituksissa lauloimme koko ohjelmiston läpi eikä se tuntunut kauhean vaikealta. Mietin harjoitusten jälkeen, että jos en löydä haastavampaa kuoroa, voin varmaan tyytyä Bach-kuoroon. Sääli, että kuoro ei tällä hetkellä harjoittele edes Bachia...

Cantus Solis harjoittelee Karlsruhen etelässä olevassa kaupunginosassa, jossa on kauniita korkeita rivitaloja, joilla on sisäpihalla kauniita puutarhoja. Koko kaupunginosa vaikutti erittäin viehättävältä. Kun saavuin harjoituksiin, näin että edessäni käveli jo noin kolmen-neljänkymmenen ikäisiä ihmisiä, jotka vaikuttivat kuorolaisilta: he kantoivat kansiota mukanaan ja heidän välillään vaikutti olevan hyvä tunnelma. Kuorojohtaja Anja osoittautui kunnon iloiseksi energiapakkaukseksi, joka nauroi korkealta ja kovaa ja piti mielenkiintoisen ja hyvän äänenavauksen. Kuoron ohjelmistoon kuului virolaista musiikkia. Vaikka en viroa osaakaan ja olen sitä itse laulanut vain kerran Dominanten kanssa, huomautin hieman lausumisesta ja pyysin, että laulajat poistaisivat kaikki aspiroituneet t- ja k-kirjaimet. Opetin myös hieman kaksoisvokaaleja, mitkä eivät istu saksalaiseen kieleen kovin hyvin ja ohjeistin, että s-kirjain lausutaan aina ilman saksalaisille tyypillistä soinnillisuutta. Cantus Solis -kuoron ohjelmisto oli haastavaa, mielenkiintoista ja kuoron taso oli mielestäni haastava ja kuoron henki hyvä. Kuorolla on myös äänenvalmentaja ja ajattelin seuraavalla kerralla kysyä häneltä laulutunteja. Harjoitusten jälkeen kannettiin esiin olutkoreja ja jäin vielä parille oluelle. Usealla jouduin selittämään, miksi osaan niin hyvin Saksaa ja useat olettivat, että opiskelen kieliä. Oli hauskaa kertoa, että opiskelen itseasiassa nörttiä :)

Uimahalli
En etsinyt itselleni ainoastaan kuoroa, jotta voin jatkaa lauluharrastustani, vaan myös uimahallia, jotta saisin pidettyä huolta selästäni. Toisena päivänä Karlsruhessa menin kämppisteni kanssa Europabad:iin, paikalliseen uuteen vesipuistoon. Siellä oli 25 metrin allas ja sisäänpääsymaksu opiskelijoille oli kuusi euroa.

Korkean pääsymaksun takia päätin etsiä hallia muualta ja päädyin historialliseen Vierordtbad:iin. Tämä oli enemmänkin kylpylä, jossa tarjolla oli hierontoja ja jossa oli 4 erilaista saunaa, kylmä- ja kuumavesialtaita ja yksi uima-allas, jonka vedenlämpö oli 30 *C. Uima-altaan pituuskaan ei ollut ihan 25 metriä ja sisäänpääsymaksu oli 7 euroa puoleltatoista tunnilta.

Löysin kampuksen uimahallin, jossa on monipuoliset aukioloajat ja 25 metrin allas. Sisäänpääsymaksu opiskelijoille on puolitoista euroa ja uimahalli oli puitteiltaan erittäin hyvä. Radan päädyssä sain ranskalaiselta Cedriciltä neuvoja kroolitekniikkaani ja otin ne mielellään vastaan, sillä haluan parantaa 1000 metrin uintiaikaani. Kävimme tekniikoita altaassa hänen kanssaan läpi ja uinnin jälkeen keskustelimme vielä pitkään uinnista ja muista asioista. Hän oli erittäin kiinnostunut Suomesta ja päädyin selittämään, miten Suomi päätyi itsenäiseksi Suomen sodasta alkaen. Menimme vielä paikallisen linnan varrella olevaan baariin ja tilasimme molemmat omenamehuvissyt ja jatkoimme keskustelua. Lopussa hän antoi minulla ideoita uudenlaisen uintiohjelman luomiseksi ja sain paljon mietittävää. Oli ilahduttavan europpalaista tehdä tällä tavalla uusia tuttavuuksia.

Koulu
KIT:ssä luennot alkoivat tällä viikolla ja ensimmäinen luentoni maanantaina sattui olemaan englanniksi. Luennoitsija kysyi, onko paikalla kansainvälisiä opiskelijoita ja olin ainoa, joka nosti kätensä. Selitin hänelle, että osaan saksaa englantia paremmin ja kaikki opiskelijat alkoivat nauramaan. Luennoitsijan mielestä luentoja pitäisi kuitenkin myös saksalaisten opiskleijoiden kannalta pitää englanniksi, jotta he tottuvat kansainvälisyyteen. Onneksi luennoitsija osasi hyvin englantia. Luennon lopussa opiskelijat koputtivat pöytään kiitokseksi luennosta -sympaattinen tapa. Tiistaina olin valinnut itselleni seminaarin, mutta paikan päällä huomasin, että se olikin tarkoitettu vain jatko-opiskelijoille ja post-doc:eille. Se ei myöskään ollut opetustilaisuus ja olin niin sanotusti "fehl am Platz". Valitsin sen tilalle uuden kurssin, jonka ensimmäinen luento olisi ollut samaan aikaan kuin seminaari. Se on kuitenkin kuulema aika helppo kurssi eikä haittaa, että puutuin ensimmäiseltä luennolta. Keskiviikkona minulla oli kaksi luentoa ja harjoitukset - joten keskiviikko on koulullisesti kiireisin päiväni. Torstaisin minulla on vain yksi seminaari illalla, mutta sain juuri kuulla, että seminaareihin pitäisi luennoitsijalta kysyä ajoissa osallistumisesta. Menen tänään paikalle ensimmäiselle kerralle ja aion tiedustella osallistumismahdollisuuksistani. Perjantai on vapaa, mikä on hyvä, sillä voin lähteä jo perjantai-aamulla tai torstai-iltaisin matkalle. Mistä pääsen seuraavaan ja viimeiseen otsikkooni:

Matkat
Vappuna matkustan Barcelonaan, Lontoossa mulla on kesäkuussa treffit bf:n kanssa ja toukokuun lopussa matkustan viikoksi Roomaan!! Juhannus-viikonloppuna Eramus-opiskelijoiden työryhmä järjestää matkan Hampuriin - yritän päästä siihen mukaan, sillä kuulema ilmoittautuminen täyttyy jo yhden päivän aikana.


Elämä Karlsuhessa on alkanut hyvin, ihmiset ovat ystävällisiä ja olen jo tutustunut moneen ihmiseen.